Hösellyksiä

Tänään oli töissä mussutuspäivä. Vitutti, väsytti ja ärsytti kaikki ja siihen päälle vielä pari niin totaali-idaria, että olisi haluttanut vain mennä vessaan itkemään ja nukkumaan paskaa oloa pois. Heti aamusta tulee joku muija sellainen ilme naamalla, että jos tulee kämmättyä, niin kassan toiselta puolelta tulee käpinää potenssiin tuhat. Tällä muijalla oli arpa, josta se halusi sen rupuisan 3,50 €, minkä se oli voittanut. Läiskäisin arvan koneeseen, näppäilin numerosarjan ja se tosiaan syötti tuon 3,50 € näytölle. Pistin sen kassaan, mutta tämäpä alkoi urputtaa “kyllä siinä piti olla kaksi voittoa! Tarkista se uudelleen!”. Olin jo tuossa kohtaa ehtinyt hukattaa sen koko vitun arvan ja etsiskelin sitä katseellani, kunnes sillä yhtäkkiä ihan lamppu syttyi tajukopassa ja se tokaisi, että ei siinä tainnutkaan olla enempää. Sanoin sitten puolihuolimattomissani, että niinno, eipä tämä kone kyllä valehdellakaan osaa, niin eikös vain tule muijalta suusta oikein sihahtava ja vittuuntunut “no ANTEEKSI”. Vittuku noille vois tunkea ne helvetin arvat sinne anaaliin.
Päivän toinen ääliö tulikin vähän ennen sulkemisaikaa. Sain tuotteet kassaan ja tämä luimuilee minua kassan toiselta puolelta. “Osaatko sanoa, että mistä täältä sais niitä lippuja tuonne kappelin konserttiin?”. Sanon ihan nätisti, että enpä kyllä tiedä, niin eikös vain tämä ala “No kyllä teidän nyt PITÄISI tietää! Kyllä täällä jonkun pitäisi tuollaiset asiat tietää! Täällä ei ole missään mitään infokioskia, mistä saisi tietää lippujen ostamisesta” vinevinevinevine. Iskikö pikkasen aggret päälle ja olin jo sanoa pahasti, että eipä kuule kuulu meikäläisen työnkuvaan toimia vielä jonaki Äkäslompolon tietopankkina joistaki vitun jeesusteluorkesterin konserteista. Miten niin minun PITÄISI tietää jostaki vitun konsertista?! Olen helvetti päivittäistavarakaupan myyjä! Sitten kun käskin tarkistaa Kuukkelista, niin ei muuta kuin raivoaa vain, “ei siellä mitään numeroita ollut!”. Sekin on varmaan minun vikani? Välillä vois ehkä pikkasen käyttää niitä aivoja ja miettiä, keltä kysyy mitäkin. Ei sillä, kyllä multa löytyy vinkkejä milloin lettutaikinan tekoon ja milloin siihen, miten harsosääsket saa pois kasvien kimpusta, mutta että tässä pitäis vielä tietää jonku kappelinki menoista!
Muutenkin tuntui, että minun kassalleni ajautuivat nimen omaan tänään ne kaikista älyvapaimmat tapaukset, poikkeuskena tosin Pate Mustajärvi, jonka tunnistin vasta henkkareiden kuvasta ja senkään jälkeen en ollut varma, oliko kyseessä oikea henkilö saati mitä tyyppi on tehnyt päästäkseen julkkikseksi (jostain kumman syystä luulin sitä jonkun talk shown vetäjäksi, kunnes minulle valaistiin, että kyseessä on ihan Popedan laulaja….).

Perjantaina pääsen vihdoin Ouluun. Aaaah, hermolepoa! Urnun kanssa ollaan jo suunniteltu kaikkea kivaa noille neljälle päivälle, jotka siellä tulen olemaan. Maanantaina pitäisi olla luvassa shoppailua, ja tosiaan kertaakaan en ole Oulun keskustaan eksynyt sinä aikana, kun meillä on ollut kämppä siellä.

Heidin rottalassa oli myös kuulunut piippailua pesästä pari päivää sitten: poikue, johon mulla on kaksi alustavaa varausta uroksista on syntynyt <3 Toivottavasti kaikki sujuu nyt hyvin seuraavat viisi viikkoa ja poikueesta tosiaan löytyy ne kaksi urosmukulaa, jotta saadaan meillekin lisää sällienergiaa :3