Hösellyksiä

Niin ne on vaan hauskoja nämä netin ja tietokoneiden ihmeellisyydet : )))) Enma-daio.net on siirtynyt uudelle palveluntarjoajalle (vvebhotellit) Futuronin lihmaisista ja rahanahneista kynsistä - se vaan, että eikös tässä vain käynyt niin höpösti, että vaikka olin tallentanut tietokannan, jolle blogimerkinnät olivat tallennettuina, niin eihän se perkeleen tietokanta ottanut toimiakseen, kun sitä yritin nettiin siirtää. Eli siinä meni tyyliin kahden vuoden takaiset merkinnät syöpähoidoista sun muista.  Vähän kuin olisi nakannut päiväkirjan takkatuleen 8DDD Eli alotetaan sitte ihan puhtaalta pöydältä, helvetti.

Anyway…. Työt alkavat pikkuhiljaa tursuta joka ruumiinreiästä ulos. Huomaan lähes päivittäin vittuuntuvani aina vain enemmän siitä, että joudun raahaamaan ison perseeni kaupalle, iskemään sen muutamaksi tunniksi kassalle ja tekemään sitä yhtä ja samaa ota tuote-vedä tuote-päästä irti tuote-liikettä… Sitten vielä se alituinen “Bliip! Bliip! Bliip! ["RAAAAGHHRAAAAARRmikävttutätävaivaa?!" kun kone tilttailee/kuitti ei tulostu/kosketusnäyttö ei reagoi/younameit] Bliip! Bliip! Bliip!” -ääni, niin voi herravarjele mun hermojani. Minua ahdistaa myös ainainen napina, pomotus ja ohjailu, ja ahdistaa myös se, että tuolla ei kulje tiedonvälitys oikeastaan millään tasolla, vaan “näin ei saa tehdä!” -asiat mainitaan vasta kun ne on tehty… Sekin ahdistaa, että vaikka rääkyisit kurkku suorana ja naama punaisena lisää kassoja, niin tuolla on muutama taliaivo, jolle lällärin käyttö menee vissiin hituc yli aivokapasiteetin ja tuota kutsua ei voi kuitata. Kiva sitten ootella siinä 10 kilsan pituisen jonon kans, että tuleeko sieltä ketään vai eikö sieltä tule. Mainitsenko vielä senkin, että vedin just 6 päivän työputken ja mulla on vain yksi vapaapäivä? Voi helvetti jes. Eikä oikein auta sekään, että tiedän tilanteen olevan tuollainen lähinnä sesonkina, kun mulla on selkä ihan jumissa (+ ei ketään hieromassa), univelkaa joku 100000 tuntia ja olen tässä muutaman viikon aikana tavannut joitakin niin idiootteja ihmisiä, että ihan hävettää kuulua samaan lajiin.
Jos tuosta nyt pitää jotain positiivista sanoa, niin 1) näkee erilaisia ihmisiä 2) mulla on kivat työkaveri ja 3) kaupalla on helkkarin hyvää ruokaa. Etenkään ilman noita kahta vikaa en ehkä jaksais olla tuolla.

(eikö ole kiva, että löytyy ihminen, joka näin laman aikana jaksaa napista siitä miten työ voi olla paskaa ja ihan perseestä? Nasu ei tule istumaan kesäkuun jälkeen ainakaan omasta tahdostaan piiiiiitkään aikaan kassalla. Mieluummin elän jollain Kelan tuella kuin työskentelen vaikka jossain Tuiran Siwassa :——–D)

Lasken päiviä muuttoon. Jäljellä on vielä 97. Olisi mukava päästä käymään Oulun kämpillä, mutta aivan kuin mihinkään pääsisin ennen helmikuun loppua…. Njäh, ja haku on lähtenyt Oulun yliopistoon (historia), OSAO:lle (tekstiilisuunnittelija tms.) sekä OAMK:iin (kuvallinen viestintä -> monialagrafiikka). Yhhyh, haluaisin tuohon OAMK:iin :<

Tykkään kyllä tosi paljon tuosta meän huushollista. Siinä on kyllä helkkarin kova lattia (huomaa kyllä, kun istahtaa hetkeksi paikoilleen ja jalat huokaisevat helpotuksesta…) ja vessa on suoraan sanottuna ihan äärettömän vamusti rakennettu (eli se on joitakin kymmeniä senttejä ylempänä kuin muut huoneet), mutta se on niin iso ja valoisa ja pohjaltaankin aika kiva! Rotatkin ovat alkaneet tottua siihen, kun pahin kissanhaju on saatu hinkattua pois. Vilhoakin pystyy lenkittämään pelkäämättä puremia, kun rotille on ainakin vielä oma huone käytössään. Tuosta tulee varmasti kiva, kunhan sinne saa loputkin roinat tuotua ja sitä sisustelee :3 Villi kans, että meiltä ehkä saisi mikron sinne, mutta me ei edes haluta mikroa, vaan tehdään kaikki lämmitykset uunissa/paistinpannulla.

Rotista puheen ollen, ajattelin ilmoittaa Disan ja Sensin kesäkuussa olevaan jyrsijänäyttelyyn, jossa olisi PET-luokka. Niillä molemmilla on tosin virhe värissä/kuviossa (Disa selästä black ja vatsasta pikemminkin blue, Sensin kuvio taas ei ole ihan standardin mukainen), mutta pääseepähän niitäkin vähän näyttämään. Onneksi Jyrki on saanut laihisteltua ne sellaiseen kuntoonkin, ettei niiden ulkomuotoa tarvitse hävetä